Uudenvuoden lupaus

Mun uudenvuoden lupaus. Kyllä, mä ajattelin kerrankin sellaisen tehdä. Mä lupaan mun lapsille että hoidan itteni kuntoon. Mä lupaan sen niille vaikka eipä ne sitä ymmärrä.

Mä makoilen jo sängyssä, peiton alla ja läppäri sylissä. Koirat kuorsaa vieressä ja lapset tuhisee omissa sängyissään. Mies on omilla menoillaan. Päätin potkia sen loppuillaks/yöks kavereidensa seuraan. Ensin oltiin kotona, vietettiin uutta vuotta niin ku perheet viettää. Hyvää ruokaa, muutama pieni paukku laitettiin lapsille, valettiin tinat. Siinäpä se. Sisko oli miehensä kanssa meillä, samoin esikon kummi tyttöystävänsä kanssa sekä kuopuksen kummi. Enpä mä muuta sitten kaivannutkaan, paitsi hiljaisuutta sen jälkeen kun lapset meni nukkumaan.

Halusin olla yksin, miettiä mennyttä vuotta ja suunnitella tulevaa. Halusin olla rauhassa. Onneks mun toive toteutui. Ihanaa olla rauhassa, ottaa uusi vuosi mukavasti vastaan. Nyt mä nautin elämästä, olispa mulla aina tälläinen olo.

Mä tein siis lupauksen. Heti ensi viikolla otan asiakseni soittaa perheneuvolaan. Mun on saatava oma pää kuntoon, koska näin ei voi jatkua. Mun lapset eivät ansaitse tätä, ne ansaitsevat maailman parhaan äidin.

Joulu meni ihan mukavasti, sai vaan taas asiat kärjistymään mun ja miehen välillä. Mun on vaikea pukea ajatuksiani sanoiksi joten se on sitten pelkkää riitelyä ja huutamista. Mies haluaisi vaan yksinkertaisesti vastaukset kysymyksiin mikä vaivaa ja miten hän voi auttaa. Mutta kun mä en tiedä, en vaan tiedä. Voi kun tietäisinkin, ei oltaisi tässä tilanteessa.

Jokatapauksessa, kaikille parempaa ensi vuotta ja paljon hymyä päiviin, myös itselleni!!