Kadonnut ilo

Mä haluaisin löytää ilon elämään.
Tuntuu että mä oon viimeisen vuoden taapertanut
kuin sumussa.

Lapset tuo mun elämään iloa.
Musta on ihanaa viettää niiden kanssa aikaa,yksin.
Tuntuu että se ilo katoaa heti kun
mies on kotona sähläämässä.
Tuijottaa telkkaria tai surffailee netissä.

Yhdessäoloa, ilman noita kapistuksia.
Mikä ihme siinä on niin vaikeeta?

Toinen asia mistä mä nautin.
Oma aika.
Kun mä saan mennä koirien kanssa pitkälle lenkille.
Tai kun mä pääsen kunnon vauhdikkaaseen
maastoon oman hevosen kanssa.
Niistä mä myös nautin.

Mä haluisin löytää myös ilon siihen mun
ja miehen yhteiseen elämään.
Mä vaan en tiedä miten.
Oon yrittänyt puhua, kertoa.

Minkäs teet jos toinen ei halua edes kuunnella?